Osion ääriviiva

  • Tällä kurssilla harjoitellaan:

    • Suuria ja pieniä sekunteja
    • Suuria ja pieniä terssejä

    Suositeltavaa suorittaa ennen tätä kurssia:

    • Nuotit 1A-D
    • Intervallit 1
  • Intervallit voivat olla laadultaan mm. suuria, pieniä, puhtaita, ylinousevia tai vähennettyjä. Nimeämisjärjestelmä on monimutkainen ja siihen perehtyminen työlästä. Alla intervallinen laatuja kuvaava kaavio. Tällä kurssilla perehdytään sekunteihin (2) ja tersseihin (3)., jotka voivat olla suuria tai pieniä.

    2 3 6 7

    1 4 5 8

      ylinousevat  

      ylinousevat  

    SUURET

    PUHTAAT

    PIENET

    vähennetyt

    vähennetyt


    Hyvä tietää. Edellä olevan kaavion mukaisesti intervallit jakautuvat kahteen ryhmään:

    • 2, 3, 6, 7 ovat yleensä suuria tai pieniä (harvoin myös vähennettyjä tai ylinousevia)
    • 1, 4, 5, 8 ovat yleensä puhtaita, joskus myös vähennettyjä tai ylinousevia

  • Sekunnit voivat olla laadultaan suuria tai pieniä.

    Nuottiviivasto ei ole tasavälinen vaikka siltä näyttääkin. Tästä johtuen samannäköiset sekunnit eivät siis ole saman suuruisia eli laadultaan samoja. 

    Juurisävelten (muuntamattomien sävelten) suhteita voidaan havainnollistaa pianon koskettimilla. Jos valkeiden koskettimien välissä on musta kosketin, niiden välinen sekunti on suuri. Jos väliin ei sijoitu mustaa kosketinta, sekunti on pieni. Pienet sekunnit ovat siten väleissä e-f ja h-c.


    Asteikot rakentuvat sekunneista. Valkeat koskettimet välillä c-c muodostavat c-duuriasteikon.

    Suuri sekunti on toiselta nimeltään kokosävelaskel ja pieni sekunti puolisävelaskel

  • Intervallin laatuun vaikuttavat myös nuottien etumerkit. Suuresta voi tulla pieni ja pienestä suuri.

    Jos siis

    • suuren ylempää alennetaan tai alempaa ylennetään siitä tulee pieni (koska sävelten välimatka pienenee)
    • pienen ylempää ylennetään tai alempaa alennetaan siitä tulee suuri
    • molemmissa on sama merkki, etäisyys on sama kuin ilman merkkejä

    Esimerkiksi: 


  • Sekunnit ovat riitasointisia eli dissonansseja. Pieni sekunti on näistä erityisen riitaisa, suuri sekunti hiukan pehmeämpi.

    Melodisesti eli perättäin soitettuna
    • suuri sekuntia on DO-RE (esim. Porilaisten marssin alku)
    • pieni sekunti on DO-TI (esim. ... aurinko armas ... )

    Kuuntele esimerkkejä.
  • Terssit

    Suurista sekunneista rakentuva terssi on suuri (s3). Pienen sekunnin sisältävä terssi on pieni (p3). Esim. 



  • Samaan tapaan sekunnit edellä myös terssit voidaan muuntaa suuresta pieneksi tai pienestä suureksi käyttäen etumerkkejä. Esim.

    • C-E on s3
    • C-Es on p3
    • Cis-E on p3
    • Ces-Es on s3


    • HARJOITUKSIA

  • Suuri terssi on duuriterssi. Duurikolmisoinnun alempi intervalli DO-MI on s3. 

    Pieni terssi on molliterssi. Mollikolmisoinnun alempi intervalli LA-DO on p3.

    Kuuntele esimerkit.