Nuotit 1A: Äänet ja sävelet
Osion ääriviiva
-
Tällä kurssilla tutustutaan ääniin, säveliin ja sävelten nimiin. Opit nuottien nimeämisen perusteet.
Kurssin jaksoihin liittyy erilaisia harjoituksia, jotka tunnistat nuottikuvakkeesta harjoituksen nimen edessä. Hyväksytysti suoritettujen harjoitusten oikealla puolella näkyy vihreä merkki. Voit tarkastella kaikkia suorituksiasi vasemman valikon kohdasta Arvioinnit.
-
Ääni on yleensä ilmassa etenevää aaltoliikettä, jonka pystymme kuulemaan. Mutta mikä ihme on sävel? Musiikkia sanotaan säveltaiteeksi ja sitä tekee säveltäjä. Voisi siis ajatella, että musiikki koostuu sävelistä.
-
-
Sävelten nimien hallinnassa on kyse muustakin kuin viivastolla sijaitsevien nuottien nimeämisestä. Esimerkiksi sointumerkit ja sävellajit perustuvat sävelten nimille. Vaikka et soittaisi nuoteista, sävelten nimien hallinta on siten hyödyllistä.
Sävelet nimetään: C D E F G A H (Suomessa, Skandinaviassa ja Saksassa)
Anglosaksisella kielialueella käytössä on: C D E F G A B. Tätä nimeämistapaa käytetään usein sointumerkeissä myös Suomessa.
-
Säveljonojen hallinta on perusta musiikin teorian ymmärtämiselle. Säveljonoja on hyvä opetella myös ilman nuottikuvaa.
Tutki seuraavien säveljonojen rakenteita:- c d e f g a h
- c h a g f e d
- c e g h d f a
- c a f d h g e
- c f h e a d g
- c g d a e h f
Ensimmäinen etenee asteittain alhaalta ylöspäin (vrt. pianon koskettimet). Toinen etenee ylhäältä alas. Kolmas rivi etenee jättämällä aina yhden sävelen välistä. Jne.
-
Sävelet voidaan kuvata nuotteina nuottiviivastolla, jossa on tavallisimmin viisi viivaa. Tarvittaessa käytetään apuviivoja viivaston ala- ja yläpuolella.
Viivaston alussa on nuottiavain, joka määrää nuottien paikat viivastolla. Yleisimmin käytetty nuottiavain on G-avain, joka määrittelee g-nuotin sijainnin viivaston toiselle viivalle. Erilaisia avaimia käytetään mm. siksi, että soittimien äänialat ovat erilaisia. Eri avaimia käyttämällä voidaan kirjoittaa helposti luettavia nuotteja, jolloin apuviivojen turhaa käyttöä pyritään välttämään.
Alla olevassa kuvassa on esitetty nuottien sijoittuminen viivastolle neljällä yleisimmällä nuottiavaimella (diskantti- eli G-avain, alttoavain, tenoriavain ja bassoavain eli F-avain). Kehystettynä G-avaimella tavallisin yksiviivainen oktaaviala.
